Uudenvuoden lupauksista jälkijunassa

No niin, hyvää vuotta 2013 itse kullekin säädylle nyt sitten vain!
Vaikka uudenvuodenaatosta on vasta 16 päivää, tuntuu ettei mikään ole mihinkään muuttunut (paitsi, että kaikki yliopiston tarjoamille ilmaisille ja maksullisillekin liikuntatunneille on tunkua) eikä kukaan edes muista, että vuosi vaihtui (paitsi kalenterit). Oma vuosi on alkanut oikein hyvin, mitä nyt pari päivää sitten huomasin kirjoittaneeni kalenteriini järjestelmällisesti jokaisen vuonna 1992 syntyneen kaverini täyttävän tänä vuonna 22. Huoh. Eipähän tarvitsisi enää ensi vuonna juhlia.

En tehnyt tälle vuodelle lupausta olla aktiivisempi bloggaaja, joten ei hätää, päivitystahtini pysynee aivan yhtä kuolleen lahnan jälkikouristeluja muistuttavana toimintana kuin tähänkin asti! Sen sijaan kyllä olen jo pitkään pohdiskellut täysin uuden, ehkä hieman "aikuisemman", postauksien sisällöltään yhtenäisemmän blogin avaamista (koska koheesio on hieno asia) tai vaihtoehtoisesti joidenkin sisältöjen poistamista tästä blogista (ihan kuin joku noita vanhoja merkintöjä kävisi lukemassa). Menneisyyden painolasti jarruttaa nykyistä haluani kirjoittaa ja julkaista, mikä on todella valitettavaa. Vaihdan päiväkirjaakin keskimäärin aina uuden elämäntilanteen kynnyksellä, mutta tämä blogi on elänyt jo aika monta elämänmuutosta läpi (mikä ei kyllä missään näy).

Mutta sitten niistä lupauksista jotka tein alitajuisesti, kirjoittamatta niitä mihinkään muistiin (tämä on ensimmäinen kerta, kun kirjoitan ne oikeasti näkyviin!). Koska vuotta on eletty kohta ruhtinaalliset 16 päivää, voi näiden lupausten onnistumistakin jo arvioida.

1. Pidän lihattoman tai ainakin semi-lihattoman tammikuun - tammikuun jälkeenkin pyrin syömään vähemmän punaista lihaa (tämän lupauksen olenkin melkein pitänyt paria pakollista joustoa lukuunottamatta, tähän mennessä lihattomia päiviä on ollut 12/16).
2. Olen ahkerampi opiskelija ja otan vastuuta tulevaisuudestani = teen päätöksiä.
3. Hommaan jonkin harrastuksen (ei toteutunut vielä, mutta ehkä jonain päivänä)
4. Hankin itseäni tyydyttävän sosiaalisen elämän (matkalla kohti onnistumista).

Jos olisin arvannut, millainen alkuvuoteni tulee olemaan, olisin varmaan luvannut itselleni myös hommaavani aikuismaisen vuorokausirytmin ja olla myöhästymättä luennoilta. Sitä en kuitenkaan luvannut, joten pulassa olen edelleen. Esimerkiksi nyt voisin lähteä juoksemaan kohti yliopistoa, etten taas missaisi viittä ensimmäistä minuuttia luennosta.