sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Pintaliitoa

En erityisemmin tykkäile fantasiatarinoista, joissa ah-niin-normaali ihmispulliainen päätyy jotain kautta omasta maailmastaan eroavan taikamaailman pyörteisiin ja saa kuulla, että yksin hän voi pelastaa taikamaailman tuholta. Kukaan muu ei kelpaa ja koko kirjasarja, elokuva, anime, sarjakuva, tiiliskiviromaani tai muu vastaava seuraa päähenkilön matkaa kohti Suuren Tehtävän toteuttamista. Tämän takia en erityisemmin ihastunut Burtonin ja Disneyn yhdessä työstämään Alice in Wonderlandiin, vaikka siitä monia kivoja ajatuksia löytyi.



Odotin kyllä kuulemani perusteella täydellistä floppia ja yllätyin positiivisesti, kun ei se niin surkea ollutkaan. Mitä nyt Disneyn rakkaus maskottimaisiin, pippurisiin pikkueläimiin oli pilannut yhden parhaimmista hahmoista (Murmelin) ja Hatuntekijästä puuttui jotain... Puvustaja (jonka nimen näin jossain ihan vasta, mutta jota en nyt saa edes googlaamalla esiin, mutta jota Burton käyttää aina) tosin oli ylittänyt itsensä.

Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen. En kuluttanut tähän senttiäkään rahaa ja näin kaikki ne Lewisin tarinalle tyypilliset yksityiskohdat, joita rakastan niin kovasti (taskukellot, teepannut, teekupit, pelikortit, valkoiset kanit jne. jne.). Parhaaksi kohtaukseksihan tässä nousi Hatuntekijän kävely täyteenahdetuilla puutarhapöydillä :'D Ja Irvikissa, jota rakastin ehkä eniten kaikista.


Ja sitten ihan toisiin aiheisiin.


Sain tässä vähän aika sitten loppuun Dan Brownin uusimman, suomennetun kirjan, tuon yllä näkyvän Kadonneen symbolin. Vaikka inhoankin Brownin tapaa käyttää Robert Langdon-tarinoissaan aina samaa juonta, luin tuonkin kirjan eläen läpi sanoinkuvaamattomia jännityksen, lievän kauhun ja täydellisen uteliaisuuden hetkiä. Brownin esittämät ajatukset ja väittämät historiallisista tapahtumista ovat oikeasti mielenkiintoisia. Kuvitettu laitos tosin olisi ollut ihan kiva, koska taidehistorian tuntemukseni joiltain alueilta on valitettavan puutteellinen...

Tuosta kirjasta inspiroituneena ryhdyin kuitenkin syynäämään tarkemmin erään levyn kantta:


Dir en greyn albumin nimi jo itsessään tulee vanhasta kuvasymbolista. Uroboros (myös Ouroboros tai Uroburos) on häntäänsä syövä tai nielevä käärme tai lohikäärme, joka symboloi syklisyyttä, elämää ja kuolemaan, loppua ja alkua, yhdentymistä ja eheyttä. Sen historia ulottuu aina Antiikin Egyptiin asti ja se on kuvattu eri lähteissä ympäri maailmaa (viikinkimytologia, mayat, Kiina jne.). Kannessa kuva Uroboroksesta löytyy sanan ensimmäisestä o:sta.

Mitäs muuta... Ainakin löytyy kaksi tuttua miehistä symbolia lohikäärme, vahvuuden, rohkeuden, hyvyyden kestävyyden ja tiikeri, voiman, vahvuuden, oikeudenmukaisuuden ja äkkipikaisuuden symboli. Niitä tasapainottamassa naisellisuuden (Intia), sielun ja ihmisen, kauneuden, puhtauden ja myötätunnon symboli lootus.
Puhtaasti kiinalaista, Japaniin juuri kulkeutumatonta ainesta, löytyy u:n yläosaan lätkäistyjen pahoilta hengiltä suojelevien temppelinvartijoina toimivien leijonien verran. Yin-yang-perinteen mukaan toinen näistä on uros, toinen naaras.
Mietin tätä pitkään, mutta k-kirjaimen alaviiva taitaa olla Feeniks, kiinalaisessa traditiossa oikeudenmukaisuutta ja jaloutta, yinin ja yangin yhteyttä ja naisellisuutta, lännessä uudestisyntymistä, uudistumista ja ylösnousemusta edustava taruolento.

Vanhat tutut, japanilaisesta kuvastosta tututkin asiat löytyvät:
Karppi (tarkemmin ehkä koikarppi - nimen etuosa tulee japanin kielen karppia tarkoittavasta sanasta koi), varsin kesy vedenelävä, kuvastaa ihmisen menestystä elämässä, sisua ja päättäväisyyttä. Sekä tietysti kirsikankukat, ihmiselämän, yleensäkin elämän katoavaisuuden ja lyhyyden vertauskuvat.

Sitten, vähän yllättäen tämän kaiken, aika positiivisen kuvaston jälkeen, viimeisen o:n sisällä kuoleman symbolit pääkallot, joita voi tosin pitää myös ihmisyyden symboleina.

"Jumaluusolentoja" kannesta löytyy ainakin Buddhan ja hieman tuntemattomaksi jäävän kolmisilmäisen jumaluuden verran. Tuota ensimmäisen o:n sisään kuvattua tuntematonta tapausta epäilen hindujen Kaliksi, väkivaltaiseksi tuhon, ajan ja muutoksen jumalattareksi.
U:n sisään kuvatun, hennatatuoidun käden merkitystä en saanut selville mistään, en myöskään selvää keskimmäisen o:n sisällöstä. Ja jos joku tietää tuon viimeisen o-kirjaimen muodostavan ympyrän nimityksen ja merkityksen, infoaminen olisi mukavaa.



Tietystihän tämän voisi huvikseen nähdä niinkin, että kannesta löytyvät kaikki bändin jäsenten horoskoopit.
Kiinalaisessa horoskoopistossa Kaoru ja Die Tiikereitä, Kyo Lohikäärme ja Toshiya Käärme. Länsimaisessa horoskoopistossa Shinya Kalat.
Miksei Shinyan kiinalainen horoskooppimerkki Hevonen sitten sopinut kanteen laitettavaksi? Hevonenhan symboloi kuitenkin niin valtaa kuin uskollisuuttakin. Jaa-a, pitäisi kysyä kannen suunnittelijalautakunnalta asiasta.

Tulipahan taas koottua jotain vähän randomimpaa ja vaihtoehtoisempaa postausta...

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Upside down

Miksi kirpputoreilta huokuu nykyään kauhean usein tietty epätoivo?
Kyseisen epätoivon saavat aikaan lähinnä täpötäysinä pullistelevat, minimaaliset myyntikojut, jotka kiljuvat omistajansa tuntoja: "Minulla on liikaa tavaraa!!! Ostakaa pois!! Hukun tähän kaikkeen!!".
Sama meno jatkuu muun muassa huuto.netissä, kun ahdistuneet perheenäidit pistävät myyntiin Megajättivaatepaketteja 120-140cm, Pikkupojan unelmasäkkejä ja XL-kokoisen vaateunelmapaketteja. Mietin vieläkin, kuka kumma tahtoo nurkkiinsa pyörimään kerralla ostetun säkillisen vaatteita, joista yhtä tai neljää tulee käytettyä ja loput jää komeron nurkkiin pyörimään ja odottamaan milloin uusi omistaja jaksaisi laittaa ne kirpparille... Saavatkohan ne miten usein myytyä noita?

Asiaan puoliksi liittyen, huomenna YleTeemalla alkaa klo 20:15 sarja nimeltä Ilmastodieetit. Sarjan idea on jotain Suurimman pudottajan ja velkaneuvonnan välimaastoa; erilaisia perheitä, yksineläjiä jne. joiden hiilijalanjälki mitataan ja joille "ilmastotohtori" määrää ilmastodieetit ja neuvoo miten edesauttaa itse maailman paranemista. Voisi vilkaista, jos jaksaisi. Viime päivinä on ollutkin sopivan viherpiipertäjäolo.


Selailin japsilehti SEDAn maaliskuun skanneja tänään ja kulmakarvat kävi valehtelematta läpi tehokkaan taukojumpan, kun bongasin tuon yllä näkyvän sivun. Kevään kuumimpaan muotiin lasketaan näköjään vaate, josta japsit käyttävät mielellään termiä saropetto aka. salopet, suomalainen tituleeraisi sitä varmaan lappuhaalareiksi tai haalareiksi...Yksiosainen vaatekappale kuitenkin.

Viimeksi nämä taisi olla muotia joskus meidän äidin nuoruudessa sillä muistan nähneeni tuollaisen pitkän version mustana jossain varaston uumenissa... En sitten muista mitä sille tapahtui viime varastonsiivouksessa.

Nyt vain pohdin, milloin näitä alkaa näkyä enemmän, muuten vain lehtikuvissa ja katukuvassa, sillä ainakin länkkärigyaru-blogi Universal Dollia pitävä Mitsu on tykästynyt näihin... Maaliskuun Egg:issä taisin myös bongata ruusukuvioisen version, jos oikein muistan.
Minunko mielipiteeni salopet-asuista? Ihan kauheita varsinkin täyspitkinä haalarimalleina. Normaalit tai lyhytlahkeiset farkkulappuhaalarit on ihan kivoja, mutta nuo tietyn malliset, v-kaula-aukkoiset aiheuttaa kylmiä väreitä... Esmes tuo ylimmän kuvan vasempaan nurkkaan aseteltu tummansininen mötkylä...

Ai niin muuten, suosittelen SEDAn selaamista, jos on kyllästynyt Popteenin, Ranzukin ja Cawaiin photoshopattuihin bling-bling-kuviin tai etsii inspiraatiota Mori Girl-asukokonaisuuksiin.

Tahtoisin kauheasti päästä jo katsomaan joka paikassa esillä olleen ja ylenmäärin kehutun ja "ihan kiva"-lauseeseen tiivistetyn Liisa Ihmemaassa-leffan. Kun en pääse, fiilistelen D:n Yami no Kuni no Alice ja BUCK-TICKin Alice in Wonder Underground biisien tahtiin.





Tällaista sekalaista tänään...

//Lisäys. Salopet-koordinaatiot valtaavat jo Kerankin:

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Inspiration


Earth Hour (suomennettu myös nimellä Tunti maailmalle) on tänä vuonna 27.3.2010 aikavälillä 20:30-21:30. Muistakaa sammuttaa valot. Niille, jotka eivät ole Earth Hourista koskaan kuulleet, tunnin ideana on sammuttaa kaikki valot ja mieluiten vielä kaikki sähköä syövät elektroniikkaitemit ja ottaa näin kantaa ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan. Lisätietoa täältä.

Earth Hourista ja tämänpäiväisestä kirjastovierailustani (selasin tunnin käsityölehtiä vain ja ainoastaan löytääkseni kaavat kahteen asiaan, niistä lisää myöhemmin, jos saan joskus valmiiksi niitä) inspiroituneena tahdon huvikseni kasailla kuvallista tilkkutäkkipostausta aiheesta nimeltä Mori girl - japanilainen muotivillitys, joka alkaa pikkuhiljaa rantautua Suomeen. Tyylillähän ei ole juuri mitään tekemistä maailman parantamisen ja ilmastoasioihin puuttumisen kanssa. Se on vain vaatteita maanläheisillä sävyillä, pitsillä, neuleilla, kerrospukeutumisella ja turkiksilla. Inspiraationsa se saa metsässä viihtyvistä haaveilijoista, vanhanaikaisista kirjonnoista ja kirpputoreilta. tumblr:sta (ihana keksintö) löytyy muuten maailman paras sivusto mori girl-inspiroitumiseen.

(Mori gaaru, Mori gal, Mori girl, Metsätyttö)
- kun hippiys eksyy koivumetsään kohtaamaan peikko- ja keijutytöt -

Sille, joka saa inspiraatiota kirjoista/tarvitsee kaavoja/uusia ideoita/tietoa pitseistä:
Yoshiko Tsukiori: Ihanat mekot ja tunikat (Otava)
Saramäki, Honkamäki ja Jormalainen: Pitsikirja (WSOY)

Tsukiorin kirjaa olen itse pari kertaa vilkaissut, mutta jättänyt sitten hankkimatta, lähinnä aika telttamaisten mallien takia, mutta koska en ole lähempää tutkimusta tehnyt, en tuomitse. Pitsikirjan sen sijaan löysin tänään kirjastosta. Siitä löytyy ohjeita pitsien tekoon, historiaa ja kaavakuvioita muutamaan mekkoon ja laukkuun = todella monipuolisen oloinen ja kuvat on mitä inspiroivimpia.




KERA Feb. 2008
Mori guy anyone?












FashionSnap-sivuston streetsnap-osiota selaillessa melkein säikähtää, kun tajuaa miten monella kuvatulla on mori girl-tyylinen asu. En silti ymmärrä noita kuolleita elukoita joidenkuiden kaulassa.







Random luontokuvia, eftersom jag längtar efter sommaren. Viimeinen kuva from Lewes, UK.

Tällaista tänään~

torstai 11. maaliskuuta 2010

Laukkuprojekti

Hiihtoloman käsityöprojekti valmis:


Jos minua olisi siunattu kyvyllä istua paikallani pidempään kuin 75 minuuttia putkeen ja keskittyä hanakasti yhteen aiheeseen ja jos olisin käyttänyt viime vuorokaudesta enemmän kuin kaksi tuntia nukkumiseen, olisin saanut tämän varmaan aiemmin valmiiksi. Mutta kun ei niin ei.
Pakko sanoa, että tykkään lopputuloksesta ihan hirmuisesti *w*

Sain siis viime sunnuntaina herätteen täydellisen laukku-idean muodossa. Tiesin täsmälleen minkä tyylisen ja minkälaisesta kankaasta tehdyn tahdoin, tiesin jopa mallin, kokovaatimukset ja kantohihnan ihannepituuden.



Luulin joutuvani itse kaavoittamaan tuon projektin ja mietin jo tarkkaan miten iso pohjan pitäisi olla ja miten terävät kaarrokset siihen pitäisi tehdä. Sitten sain pienen muisti-iskun ja vilkaisin hyllyssä nököttävän Gothic&Lolita Bible vol. 12-lehden kaavaosion läpi. Sieltä löytyikin (onneksi) tuo yllä näkyvä ohje ja kaavoitus laukkuun, joka vastasi täydellisesti ideaani. Tuo osoittautui sen verran kivaksi ja yksinkertaiseksi ohjeeksi, etten tarvinnut kertaakaan G&B Biblen ja Gosurorin kaavoilla ompelijan lempilasta vaan osasin kääntää tarvittavat jutut ihan ite.

Vähän hämmästelin aluksi, kun tuossa ohjeessa on arvioitu valmistusajaksi 9 tuntia...
Ajattelin, etten tasan käytä yhden laukun ompeluun niin paljon aikaa, mutta toisin kävi. En nimittäin ottanut huomioon esimerkiksi vuorikankaan ompelua tuonne sisälle ja yksityiskohtien säädössä meni oma aikansa (kovikekankaan silittäminen vuorikankaaseen, sisätasku, vetoketju ja sen aiheuttama kalabaliikki, kun jouduin miettimään uusiksi kantohihnojen kiinnityksen). Tuon tekoon meni varmaan vähän vajaat yhdeksän tuntia, en kyllä koko viikolla ole paljon kelloa vahdannut, joten en osaa mitään varmaa sanoa... Surullistahan on, ettei oikeastaan kukaan näe laukusta päällepäin miten paljon aikaa, hermoja ja terveen värisiä hiuksia sen tekoon on mennyt...

Yksi mahdollisuus olisi tietysti ollut tilata tuo taiwanilaisbrändi Nantitan laukku YesStylen kautta hintaan 27,79€, koska se on varsin herttainen ja lähes täydellisesti sellainen mitä tahdoinkin. Nyt käsitöitä harjoittamalla säästin kuitenkin melkein 25€ ja sain muunmuassa vetoketjukiinnityksen, jota tuossa laukussa ei taida olla...

Seuraava varsin tarpeellinen asia olisi kevättakki, jonka varmaan menen suosiolla ostamaan jostain, ellei Eurokankaassa ole alennuksessa enää sitä täydellistä takkikangasta, jota kuolasin jo joskus syksyllä. Sen ompeluun tosin tarviisinkin sitten parin viikon loman...

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Talvi-, kevät-, mikälie päivä



Koska ulkona on ollut koko päivän ihan mielettömän ihana sää (tunnetaan joissain piireissä myös nimillä "keski-ikäisten hankiaishaahuilujoiden sää", "sporttisten aurinkolasirakastajien tuulipukupäivä" ja "ihan helvetin ärsyttävä, yltiöpositiivinen, migreeniä aiheuttava kakkailma") katson oikeudeksi ja kohtuudeksi postata pari kuvaa, jotka otin tuolla tallustellessani. Kilometrejä kertyi varmaan jotain 9, enkä olisi tahtonut tulla sisälle ollenkaan oikeastaan... Leuan jäätyminen alkoi pakottaa kuitenkin.



Noilla yleisimmillä lenkkeilyreiteillä oli melkein ruuhkaa (vastaan tuli melkein kymmenkunta ihmistä)... Vähän ennen tälle kinttupolulle kääntymistä tajusin jonkun tuulipukuheebon käppäilevän jossain sata metriä takanani puolet nopeampaa vauhtia kuin minä. Toivoin ja rukoilin hartaasti, että se tajuaisi vähän hiljentää vauhtiaan eikä jyräisi yli... Onneksi tajusi, hankeen hyppääminen kohtuu lyhytvartisissa kengissä ja sukkahousuissa ei olisi ollut mitenkään mieltä ylentävä kokemus.





Näitä kahta jäin lähinnä ottamaan päästääkseni kiireiset keski-ikäiset ohitseni. Inhoan pokkarikameralla kuvaamista, vaikka se taskukokoinen ja kätevä onkin, ihan siitä syystä, että sillä saa tosi paljon vähemmän anteeksi omituisissa paikoissa kuvaamisen kuin tuolla isolla mustalla, jota ihmiset yleensä erehtyvät luulemaan järjestelmädigikameraksi (jonka omistaminen kohottaa yleensä kuvaajan egoa potenssiin tuhat, koska järkkäri näyttää niin ammattimaiselta ja herättää kanssaeläjissä ajatuksia tyyliin: "Ooh, tuo on varmaan tosi hyvä kuvaaja. Se varmaan kuvaa jotain tärkeetä juttua varten.") Pokkarikameralla kuvaamiseen sisältyy aina tietty turisti-amatööri-efekti.
...Ja tuossa miun pikkukamerassa on puolet huonommat zoomaus-mahdollisuudet kuin isossa...

Sitten onneksi pääsin vähän väljemmille seuduille... Oli ihanan hiljaista, kun autojakin kulki sunnuntain kunniaksi laiskanpuoleisesti. Kuulin jopa omat ajatukseni, mikä on aika harvinaista nykypäivänä.

...Sinällään vaarallinen lenkki, että herätti miussa asuvat kiltin koululaisen, keski-ikäisen kotiäidin ja herttaisen hymyilijän persoonallisuudet. Kotiin tultua lueskelin psykaa ja nyt tekee mieli ommella ja leipoa. Varsin epänormaaleja käyttäytymismalleja miulle.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Pukeutumiskysely/meemi

Miten pukeudut koulupäivisin?
Hame + joku pusero + yleensä joku villatakki

Entä juhliin?

Riippuu juhlista...Aika sama yhdistely kuin arkisin, mutta jotain vähän fiinimpää ehkä tai jotain lisäasusteita...

Paljonko käytät aikaa arkiaamuisin meikkiin ja hiustenlaittoon?

Aamusta riippuen 2-15 minuuttia, riippuu laitanko hiukset kiinni ja jos laitan, niin miten.

Lempivärisi?
Vihreä, punainen, musta, jossain määrin harmaa. Sininen, violetti ja vaaleanpunainen on kivoja missä tahansa muualla paitsi omissa vaatteissa.

Ostatko usein uusia vaatteita?
En. Ehkä kuukauden-kahden välein.


Paljonko kulutat rahaa vaatteisiin kuukaudessa?
Ostoksesta/ostoksista riippuen varmaan jotain 2-150€...

Voisitko pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin?
Tietyllä varovaisuudella joo... Miesten paitapuserot on oikeastaan aika kivoja, samoin hupparit ja jotkut asusteet (jotkin hatut) on huomattavasti kivemman näköisiä kuin naisten puolella (varsinkin t-paitojen printit!). Käytän kuitenkin housuja nykyään ihan järjettömän harvoin ja tunnen oloni niissä lähinnä ahdistuneeksi, joten siltä osin en voisi pukeutua... Miesten kengät on usein kauhean rumia, joten niitä tuskin käyttäisin.


Onko jotain vaatetta/asustetta jota inhoat?

Crocsit. Ei varmaan tarvitse selittää miksi. Myös jättikokoiset, paksusankaiset silmälasit alkaa kyllästyttää, kun niitä on näkynyt joka paikassa niin monta vuotta.

Sinun on ihan välttämättä valittava yksi japanilainen katutyyli johon pukeutua seuraavan vuoden ajan. Minkä valitset?

Gyaru tai mori girl

Miksi?

Koska molemmissa (varsinkin gyarussa) saa soveltaa aika paljon eikä niillä ole samanlaista univormumaista pukeutumiskoodistoa kuin vaikka lolitoilla. Mori girl ehkä siksi, ettei siihen sisälly gyarun vaatimaa kahden tunnin meikkaus-hiustenlaitto-kalabaliikkia joka aamu.

Mihin japanilaistyyliin et pukeutuisi ikinä? Miksi?
Fairy kei. Vaikka siitä löytyykin kivoja yksityiskohtia ja juttuja, on se muuten kauhean ahdistavan ja aika idioottimaisen näköistä...


Miksi gyaru on nyt niin suosittua, vaikka lolitabuumi oli ihan vasta?
Koska gyaru on "yksinkertaisempaa", halvemmin hankittavaa, massaan sulautuvampaa, se sopii useimpien suomalaisten kauneusihanteisiin ja siitä saa helpommin "onpa tosi kiva!"-kommentteja kun lolitassa saa edelleen "mikä friikki toi on?"-mulkaisuja (siis siinä tapauksessa, että kyseessä ei ole gothic tai aristo, koska mustiin vaatteisiin on Suomessa totuttu).

Suosikkejasi japanilaisista muotilehdistä?
KERA, koska tyylien skaala on laaja. Tykkään selailla myös Cawaii:ta ja Popteenia, koska kuvat on varsin kivoja. Gothic&Lolita Bible löytyy suosikkilistalta lähinnä nostalgisuutensa vuoksi.


Mitä länsimaisia muotilehtiä luet?
...lasketaanko naistenlehdet tyyliin Anna? Luen tosi vähän länsimaisia muotilehtiä, suomalaiset Trendi ja Elle-lehdet selaan kirjastossa silloin tällöin, samoin englanninkielisen Voguen.

Osaatko ommella? Teetkö itse vaatteita?
Voisin ommella enemmänkin, mutta "ei oo aikaa". Osaan ommella jos vaan kaavat ja hermoja löytyy eikä ommeltava asia vaadi korkeamman tason matematiikkaa onnistuakseen.

Paras vaatekauppa?
Kirpputorit. Ostan vaatteita yleensä vähän mistä sattuu.


Seuraatko muotiblogeja?
Joo.


Suosikkisi länsimaisista katutyyleistä?

Hippikettutytöt on kivoja, samoin vintage. Gootit piristää aina, samoin erilaiset rokkarit.


Kolme viimeistä vaateostostasi?
"Tyllihame", ponnarit ja varmaan joku paita...En muista kunnolla.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta...
kenkäfriikki:
materialismi, hamstraushimo
glitter:
pikku prinsessa 5v.
tekoturkisreunus: venäläisnaiset
retro: kirja
Marimekko: "Are you guys from Finland?!" "...Yeah?" "I have this too!" *she points at a pencil case on the table*
H&M: "Made in Bangladesh."
Back Street: huonolaatuiset ja rumat hameet, kivat hupparit, jernut, ernut ja Apulanta
farkut: Tex Willer ja ja tämä teksti.
caprit: "liian isot"
veska: håhå, svenska~
ulzzang: double eyelid surgery (aka leikkaus, jossa aasialainen silmäluomi leikataan pois, jotta silmät näyttäisi suuremmilta)
pissis: tämä sivusto (miten on mahdollista, että tuo on vieläkin pystyssä vaikka muistan selanneeni sitä jo joskus 12-13-vuotiaana?!)

___

Koko juttu on kasattu lähinnä koneelta löytyneistä kyselyistä, meemeistä, kysymyksistä joihin huvitti vastata jne. jne. Meemissä kai pitäisi haastaa joku tekemään sama, muttaaaa... No jos joku tahtoo niin voi kopsia ja heittää sellaiset kysymykset menemään joihin ei keksi vastausta.