Elämän pienet reissut

Viikonloppuiltiin syysloman kunniaksi Helsingissä med mamma.
Suurin syy reissulle oli lauantaina Kansallisoopperassa esitetty Joutsenlampi-baletti. Ensimmäinen kerta baletissa vuosien unelmoinnin tuloksena: yksi pitkäaikainen haave vihdoin toteutettu *w*

Yövyttiin reissun ajan Hakaniemessä. Pidän siitä alueesta kerta kerran jälkeen yhä enemmän... Sieltä tuntuu saavan kaiken ruoanlaittoon liittyvän, tekipä ruokaa mistä päin maailmaa tahansa. Hämeentien etnokauppakeskittymä höystettynä parilla ihan kivalla kirpputorilla on nannaa minulle.

Aina yhtä ihanasta Vii Voanista tarttui mukaan kauan kaivattua korealaista chiliä (jonka koostumusta hieman hätkähdin...Odotin jauhetta, mutta sainkin aavistuksen verran hyytelömäistä kastikesoseen tapaista). Nyt pääsee taas sotkemaan keittiönkin puolella, tuli jo testattua kanalle tarkoitetussa maapähkinäkastikkeessa ja hyvää oli ♥

Sunnuntaina suunnattiin Helsingin jäähallille kirpputorille. Yllätyin vähän myyntipaikkojen suuresta määrästä ja ilahduin miten hyväkuntoista tavaraa myynnissä oli. Wah, mukaan tarttui muutama jännä vaatekappale ja jotain pientä sälää. Ja siinä sitten olikin lähes kaikki tuon reissun ostokset~

Senaatintorillakin ennätettiin pyörähtää katsomassa karhuja:


Otin tavoitteeksi löytää tuolta Botswanan karhun, mutta joko sitä ei ollut tai meni totaalisesti ohi :/ Jostain syystä tuntui sillä hetkellä tärkeältä nähdä millaisen teoksen Botswana olisi luonut.
Joidenkin afrikkalaisten valtioiden versiot pisti vähän miettimään oliko tekijät koskaan nähneet karhua... Jostain syystä ainakin kolmelle afrikkalaiskarhulle oli nimittäin piirretty sormet (ei sillä, Venäjän ja muutaman muun valtion karhuilla oli tietysti huulipunalla punatut huulet :D).

Kertooko Kiinan karhun ilme jotain itse valtion suhtautumisesta ulkomaailmaan...?

Ruotsalaiskarhu oli pohjoismaalaisista karhuista sympaattisin ♥ Siksi se ansaitsi tulla edustetuksi. Vieressä näkyy pala muistaakseni Puolan karhua, joka oli...yllättävän värikäs.

Eilinen kului sitten... Jotenkin hitaasti? Waw, ajettiin Itäkeskukseen, koska olen niin kurkkuani myöten täynnä Kamppi-Forum-Rautatieasema-kolmion alueella hengailua, että ihan yököttää. Keikkoja ennen ja niiden jälkeisenä päivänä jää aina luppoaikaa, joka tulee yleens

Ja melkein jopa sain tuolla reissulla Lasse Lehtisen Tuntemattoman kenraalin. Ainakin niin pitkälle, että sain poimittua tämän arkielämää valottavan tiedon:

"'Skål' on tullut muinaisruotsin sanasta kallo. Viikingit joivat maljoja vastustajiensa pääkalloista. 'Kippis' tulee saksan kielestä. Hansakauppiaat kävivät Suomessa ja ehdottivat meille suomalaisille, että kumoaisimme koko lasin kerralla. Kippis on käskymuoto saksan verbistä kippen, kaataa. Kipp es! tarkoittaa siis Kaada se!"

Ja näin jatkuu syysloma, pitäisi saada vielä paaaljon aikaan-

Leffailua

Kävin eilen huvikseni läpi kirjahyllyäni ja löysin Ilmari Vesterisen kirjaläpyskän Geishan maailma (Karisto, 2001 - Kirjatoreilla tätä ainakin näkee jonkin verran vielä myynnissä, jos jotakuta kiinnostaa. Kirjastoissa ei ole tullut toistaiseksi vastaan...).

Alussa on ensin muutaman sivun juttu geishojen edeltäjistä Kiinan "liehittelijänaisista" (ge nü) ja Korean kisaengeista (기생, latinalaisilla myös kirjoitusasussa gisaeng) . Siinä missä kiinalaiset, sivistyneet viihdyttäjät taisivat kadota maailmankartalta jo ennen tuhatluvulle pääsemistä, kisangeja löytyi vielä 1900-luvun alussa. Kolmesta sisarammatista enää Japanin geisha on oikeasti elossa.

Kisaengilla ja geishalla on aika monta yhtymäkohtaa: pitkällisen koulutuksen saanut taiteilija, joka soittaa, laulaa, tanssii, osaa keskustella henkevästi, kertoa tarinoita ja vitsejä, yleissivistynyt; kauniita kampauksia, vaatteita ja näyttävät meikit.
Sekä geisha että kisaeng on ollut varakkaalle, sivistyneelle miehelle usein tasavertainen keskustelukumppani, jolle on myös voinut avautua murheistaan ja pyytää ehkä neuvojakin.

Pikaisen kuvagooglailun tuloksena löytyi erittäin kivalta vaikuttava korealaisleffa aiheesta:


Hwang Jin Yin, 1500-luvulla, Joseon dynastian aikaan, eläneen kuuluisan kisaengin tarina, joka putosi aristokratiasta kisaeng-luokkaan, mutta kykeni nousemaan arvostetuksi, suosituksi ammatinsa harjoittajaksi, josta jäi jälkipolville lähes myyttinen kuva. Hän kunnostautui myös runoilijana.

Täydellistä silmänruokaahan tämä on ainakin sellaiselle, joka tykkää korealaisista hanbok-asuista, itä-aasialaisesta arkitehtuurista ja kauniista maisemista. Ja minähän pidän niistä kaikista. Myös miespääosan esittäjä on vähän renttumaisella tavalla komea. Ja päähenkilön vähäeleinen kauneus tekee kerta toisensa jälkeen vaikutuksen.

Ja sitten tietysti juonen pääosassa aivan mielettömän kaunis rakkaustarina.

Hwong Jin Yi (Hye-Kyo Song)

Nomi (Ji-tae Yu)

Ikävä puoli tällaisten Euroopan ulkopuolelta tulevien historiallisten leffojen katsomisessa on se, ettei tunne läheskään kaikkia sosiaalisia koodistoja, sanattomia viestejä ja käytöstapoja... Harmittaa, että vaikka jotain Koreasta tietää, tietää myös, että jotain menee ohi ja kovaa viuhuen meneekin. Eikä kaikkia kieleen kuuluvia, suhteista kertovia kohteliaisuusmuotoja voi todellakaan kääntää englanniksi...

Toinen miinus on se, että osa näyttelijöistä näyttää hämmästyttävän samalta (miehet hassuissa hatuissaan ja parroissaan, nuoret naiset pyöreine kasvoineen) ja välillä on pakko tarkastaa kuka kukin oikeastaan on... En enää yhtään ihmettele, että Aasiaan saapuneet eurooppalaiset eivät kyenneet erottamaan ihmisiä toisistaan... Tähän asti olen pitänyt sitä kohtuullisen helppona, mutta tuohon aikaan erityisesti miehen ulkonäöllinen stereotypia Koreassa oli tämä:


Suosittelen tämän katsomista kyllä lämpimästi melkein ihan kenelle tahansa, jolla on minkäänlaista mielenkiintoa joko Korean historiaa tai kisaengeja kohtaan.

...Mistä tulee tämä etelä-korealaisten elokuvantekijöiden taito lopettaa elokuvansa aina niin mielettömän koskettavasti?

Mitä sinulle oikeastaan kuuluu?

Tämmöstä enimmäkseen:

Lokakuun kunniaksi tästä varmaan uskaltaa jo mainita...
Eli dum dum, vähän alle kuukauden päästä nousee lentokone Helsinki-Vantaalta kohti Kansain lentokenttää. Vietetään veljen ja veljen tyttöystävän kanssa suunnilleen viikko Osakassa palloillen.

Vähän olen sekaisin tästä edelleen, kun totuin jo ajattelemaan, ettei ole kirjoitusten takia mitään mahdollisuuksia päästä tuolle reissulle mukaan, vaikka veli on kyllä ahkerasti mukaan pitkin vuotta pyydellytkin. Se vain ei ikinä koskaan kysyessään ole ollut varma päivämääristä, joten ei ole ollut mitään takuita siitä, etteikö kirjoitukset olisi reissun kanssa päällekkäin.

Ja nyt kun kirjoitukset on ohi, voin vihdoin ruveta panikoimaan tästä reissusta.
Vuonna 2007 painosta tullut Tokiopassi ei ehkä ole enää ihan kaikkein paikkaansapitävin apuväline tähän hommaan mutta... Onneksi on netti.

Yksi maailman kivoimmista kartoista täältä.

Pakko myöntää, että lievää ketutusta reissun suunnitteluun aiheuttaa ainakin (A) se, ettei jenin kurssi tunnu tulevan alaspäin itkemälläkään... Olin jo niin valmis tuulettamaan, kun lehdissä otsikoitiin, että Japani alkaa myydä valuuttaa ulkomaille ja että jenin pitäisi sen seurauksena vähän heiketä... Toimi eli ei u.u
(B) taas on se, että ollaan tuolla niin lyhyen aikaa... Olisin ihan mieluusti vähän pidempäänkin, että korvat ennättäisi edes avautua lentoreissun jäljiltä (lentokoneen laskeutuminen on aina minulle ihan helvetillinen kivun kiirastuli...)

Kolmas (C) ei-niin-kiva-juttu on sitten se, että Dir en greyllä olisi keikka Osakassa juuri sinä päivänä, kun meidän lentokone jo lähtee koto-Suomeen... Mikä tuuri :'D

...Vieläköhän keksisi jotain valitettavaa...
Nah, no, toivottavasti tästä reissusta selvitään hengissä. Ekaa kertaa elämässäni Japaniin, joten... Jännitystä ilmassa.

Aa, jos joku tietää jotain pakko nähdä/kokea paikkoja Osakassa niin voi kertoilla ihan vapaasti~
Kaikki vinkkaukset on tervetulleita!
Tällä hetkellä tuntuu, että "Ruokalajit, joita on pakko syödä"-lista on puolet pidempi kuin "Paikat, joissa on pakko käydä"~

15 valhetta minusta

...koska kaikki aina tekee pelkkiä faktapostauksia.
Seuraavassa esitetyt tiedot ovat siis kaikki täyttä lööperiä, potaskaa ja höpönlöpöä~

1. En ole mitenkään kauhean sosiaalinen... Tarvitsen tosi tosi paljon aikaa ennen kuin ryhdyn oma-alotteisesti puhumaan uudemmille tuttavuuksille (kavereiden kavereille yms.).
2. Harrastin pienempänä mm. suunnistusta ja pituushyppyä. Jotenkin ne vain jäi...
3. Tulevaisuudestani tiedän sen verran, että haluan perustaa hylättyjen eläimien hoitokodin ja adoptoida lapsen - mieluiten Kiinasta.
4. Olen lukenut Twilight-saagan, katsonut leffat ja olen korviani myöten pihkassa Robert Pattinsoniin.
5. Pienempänä minulla ei ollut yhtäkään poikapuolista kaveria ja se varmaan näkyy nykyisissä ihmissuhteissani...


6. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että maahanmuutto on aika turha asia ja että ulkomaalaisia - erityisesti pakolaistaustaisia - pitäisi alkaa jotenkin karsia katukuvasta.
7. En ole koskaan ollut jälki-istunnossa tai muussa vastaavassa.
8. Ensimmäinen bändi, jota aloin tosissani kuunnella oli AC/DC.
9. Ainoa yli 300 sivuinen kirja, jonka olen lukenut, on Dostojevskin Idiootti.
10. Olen siivousfriikki ja tykkään laatia itselleni aikatauluja - paha tapa, koska jos en onnistu niiden noudattamisessa, laadin yleensä syystä tai toisesta seuraavasta aikataulusta edellistä tiukemman.


11. En ikinä ole ostanut mitään vaatetta kirpputorilta. Tahtoisin, mutten ikinä syystä tai toisesta löydä kirppareilta mitään kivaa :/
12. Muiden kielten kuin englannin opiskelu on mielestäni turhaa. Oikeasti olisi paljon helpompaa ja mukavampaa, jos maailman kaikki ihmiset puhuisivat yhtä ja samaa kieltä aina ja kaikkialla. Suomenkin puhumisen voisi ihan suosiolla lopettaa ja siirtyä englantiin.
13. Tykkään enemmän kissoista kuin koirista.
14. Suutun aika usein... Valitettavasti. Yleensä myös mökötän pitkiäkin aikoja riitakumppanilleni.
15. Olen mielestäni melko hyvä matematiikassa ja tykkään fysiikastakin.

...Pakko myöntää, että kyllä noissa jotain pieniä totuuksia on, varsinkin jos ne kääntää toisinpäin. Ehkä olisi parempi sanoa, että suurin osa näistä on jossain määrin vastakohtaisia faktoja minusta~

Mutta joskus pitää tällaisiakin toteuttaa.
Matikkaa karussa...

Här är de!

Ruotsin kirjoitukset OHI.
Tänä iltana, viimeistään huomenaamulla alkaa sitten mieletön puurtaminen psykologian parissa...
Mutta sitä ennen tahdon datailla vähän aikaa.

Ihmisillä on varmaan aika vakiintuneet järjestykset siitä, mitkä sivut avata ja mitkä sosiaaliset mediat tarkastaa nettiin päästessä - minullakin. Ajattelin huvikseni nyt jakaa jotain kivoja sivulinkkejä, jos joku vaikka löytäisi näistä jotain uutta ja kivaa :3


humon @ DeviantArt
humonin Scandinavia and the World on ihan mielettömän koukuttava nettisarjakuva, jonka vitseille yleensä repeää täydellisesti. Hahmoina seikkailevat elollistetut valtiot, jotka ovat mukavan stereotypisiä vaikkapa Hetalian vastaaviin verrattuna. Varsinkin päähenkilöiden asemassa olevat Pohjoismaat on aivan ihania. Tanska varsinkin on sellainen Tanska, jollaiseksi stereotypisen tanskalaismiehen itse miellän :'D

Asia calling, tumblr
Kuvia ja videoita jiiruista, silloin tällöin mukana vilahtelee myös korealaisia ja kiinalaisia. Ihan viimeaikainen löytöni tumblr:in ihmemaasta. Parasta tässä on se, että päivitettäessä tavaraa tulee yleensä oikeasti paljon <3

Miss Dolly had a Dolly, tumblr
Niille, jotka pitävät aasialaisita nukeista. Silmänruokaa.

maailmalle.net
Waw. Varmaan aika moni tämän kyllä tietää, mutta itse tuli tuolla luuhattua monenakin iltana tässä jokunen viikko sitten... Ihanan täydellinen kokonaisuus tietoa, asiaa ja toimivia linkkejä.

GarasudamA: Aoi x Uruha minimanga
Hampaat sulaa, hymyilyttää pöhkösti, naurattaa ja awwituttaa. Tykkään kovasti tuosta yliampuvan suloisesta piirrostyylistä. Tarinakin on suloisen pöhkö ja viaton, piirroksiin ihanasti sopiva.

vvshu.com
Vaihtoehto japsilehtien skannien omalle koneelle lataamiselle. Japsilehtien lisäksi skanneja löytyy myös kiinalaislehdistä ja muutama numero jotain länsimaisia naisten/tyttöjenlehtiä (esim. yksi numero Demiä = mitäh?). Tykkään itse käyttää tätä, vaikka omalla koneella skannejen selaaminen olisikin ehkä astetta nopeampaa.

Twitter: mucc_tatsurou
...japaninkielen taitoni on aika...epätasapainoinen. Syystä tai toisesta oon kuitenkin innostunut jiirujen twiittauksien seurailusta, varmaan puhtaasti siksi, että lauserakenteet ovat välistä yksinkertaisempia kuin vaikka blogiteksteissä :'D Kyllä näistä jotain hupia aina saa revittyä~ Tatsuroun tilistä pääsee tietenkin kaikkien muiden jiirujen tileihin käsiksi. Paitsi Dir en greyn Shinyan, jonka tilin jouduin toteamaan lukituksi... Miksihän en ole edes yllättynyt?

Sellaista.

Ai niin!
Tahdon vielä esitellä eilisen ostokseni, kun tästä on ollut niin paljon puhetta...

Tadaa!
Uudet kengät suunnillen 48 eurolla Mekasta.

Nuo oli ne ensimmäiset, joita eilen kokeilin enkä parempia löytänyt, vaikka kierrettiin kaikki kaupungin kenkäkaupat läpi. Ihanan lämpimät jalassa kiitos vuoren. Vähän olen kauhuissani miten nuo kestävät, kun kolmet vetoketjulliset kengät olen jo onnistunut vuosien varrella hajottamaan ja noiden ompeleet näyttää lähitarkastelussa jotenkin todella epäsiisteiltä... Mutta näillä varmaan mennään tämä syksy ja toivottavasti pitkälle talveenkin~

Ultra svår

Varmaan aika moni on jo kuullut tuosta Uusi Musta-sivuston haasteesta selvitä koko syyskuu kuudella vaatekappaleella.
Mietin itse jopa jossain vaiheessa tuohon osallistumista, koska tuskin olisi tuottanut sen kummempia vaikeuksia... Arkipäiväasukokonaisuudet on sen verran tarkkaan standardisoituneet.

Rupesin tuota haastetta mielessä pyöritellessä miettimään kuitenkin, että tunnen tasan yhden ihmisen, jolla näkee harvoin samaa asukokonaisuutta kahtena päivänä peräkkäin tai edes samalla viikolla. Muilla onkin sitten yleensä päällään jotain mikä on jotenkin... Sulautunut osaksi ihmistä itseään. Kun tiettyä ihmistä ajattelee, ajattelee kyseisen henkilön aina johonkin tiettyyn asukokonaisuuteen. Tai ainakin johonkin tuttuun ja turvalliseen vaatekappaleeseen, jota henkilöllä on tapana käyttää usein tavatessa...

Toinen asia mikä tuli mieleen tuota mietiskellessä oli, että seuraavan kerran kun minulta kysytään mielipidettä koulupuvuista, voin ainakin jossain määrin vedota niiden ekologisuuteen.

Äitiä koko haaste on vain naurattanut, sillä kun on ilmiömäinen kyky selvitä erityisesti kesällä 3-5 vaatekappaleella :D

No joo, syyskuu on kohta ohi ja toivottavasti haasteeseen osaa ottaneet ovat ymmärtäneet jotain jännää itsestään, pukeutumisesta, vaatteiden huollosta yms. yms. Ehkä joskus jonain päivänä päätän yrittää itsekseni tuota.


Vaatteista puheenollen, pitäisi komuta vähän komeroita, varata kirppispöytäpaikka ja kantaa tavaraa sinne... Kaapissa on liikaa harvoin käytettyjä vaatteita, joista saaduilla kirpparituloilla ehkä saisi yhden tosi kivan uuden vaatteen. Pääasia, että noista tarpeettomista vaatteista pääsisi eroon.

Tässä kuussa tuntuu muutenkin menevän ihan mielettömästi rahaa, kun kännykkäkin pitäisi kaiken hyvän lisäksi uusia. Lalaa. Mutta kännykän metsästyksestä myöhemmin lisää kenties. Tahtoisin jonkin kivan kapulan.

Satu, taru, saaga...

Hyvää syyskuuta itse kullekin~
Paljonkaan ei ole omasta elämästä kerrottavaa, kun aika menee kouluun melkein kokonaan.

Kuitenkin.
Löysin koneeni uumenista jonkin aikapäiviä sitten tehdyn ja täytetyn kysymyslistan, jonka ajattelin postata tänne blogin elämää ilahduttamaan.
Meemiksi tätä ei varmaan voi sanoa, kun veikkaisin, että tämä on koottu aika monestakin osasesta ja meeminpalasesta. Mutta jos joku tästä inspiroituu niin tehköön ihmeessä! : D

Suosikki taruolentosi?

Merenneidot, kentaurit, ihmissudet.

Jos olisin taruolento, olisin…Merenneito. Ihan ehdottomasti. Voisin sukeltaa syvälle pinnan alle, niin syvälle, ettei mitään elämän ääniä enää kuuluisi, tutkia koralliriuttoja, seurustella valaiden kanssa (valaat ♥), uida jokien suistoon seurustelemaan siellä asuvien vedenneitojen kanssa (jos jaksaisin) ja siitä edelleen sisävesistöön tapaamaan Näkkiä.

Minkä taruolennon (eläimen) ottaisit lemmikiksi?

Aarnikotkan tai Feeniksin ehkä. Sfinksi voisi olla myös lystiä seuraa.

Uskotko keijuihin tai kotitonttuihin?

…en…

Avaruusolentoihin?

Jossain määrin.

Suosikkisatusi lapsena?
Kuningas Midas, Pieni merenneito, Punahilkka, Vattumato (Topelius), Jääkuningatar, Tuhma Jussi…

Suosikkisatusi nykyään?

Edellisessä mainitut ainakin... En ole lukenut satuja pitkään aikaan.

Kolme lastenkirjaa joista pidät edelleen

Sven Nordqvist: Hattujahti

Hannu Taina: Matti ja kaikkien aikojen kesä

...melkein kaikki lastenkirjat, joita kirjahyllystäni löytyy? : D

Paras Disney-elokuva?

Leijonakuningas.

Disney-elokuva, jonka haluaisit nähdä juuri nyt?

Prinsessa ja sammakko, Lumottu ja Pieni Merenneito 3. En ole nähnyt näistä yhtäkään vielä. Ja tietty Toy Story 3! Sen tosin pääsee huomenna varmaan katsomaan.

Luetko fantasiakirjoja? Suosikkisi?

Aika vähän… Silloin, kun sattuu jokin oikeasti mielenkiintoinen vastaan.
Suosikkeja...Melkein kaikki Walter Moersin kirjat, Clive Barkerin Abarat, Robin Jarvis: Kuolontuoksu ja Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja (vaikken koskaan ole päässyt sitä loppuun asti)

Sci-fiä? Suosikkeja?

Vähemmän kuin fantasiaa, mutta kyllä jonkin verran. Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille on ainut ihanan mahtava scifi mitä juuri nyt tulee mieleen :D

Oletko lukenut ns. tyttökirjoja? Jos olet, mikä on suosikkisi?

Olen lukenut joo… Tykkäsin paljon L.M. Alcottin kirjoista Pikku naisia ja Kahdeksan serkusta. Anni Swanin Sara ja Sarri-sarja oli aikanaan muistaakseni myös jotenkin kauhean vetoava… Ja sitten tietysti kotimainen versio Pikku naisista eli Rauha S. Virtasen Selja-sarja.

Teetkö koskaan taikoja? (esim. juhannustaikoja)

Kerään juhannuksena kukkia kyllä tyynyn alle… Ja uimaan mennessä heitän vettä rannalle häätääkseni tieltä sekä kalat että Näkin. Puhallan myös irronneet silmäripset ja toivon samalla jotain. Ja teen varmaan kymmeniä muita ”taikoja” aika tiedostamattomasti…

Torjutko huonon onnen merkkejä? (esim. sylkäiset kolme kertaa, kun musta kissa kulkee tien yli)

Välttelen alitajuisesti kulkemasta tikkaiden alta tai rikkomasta peilejä… En myöskään ikinä tapa hämähäkkejä...

Osaatko ennustaa?

En. Voisi opetella.

Onko sinulle ennustettu?

Tarot-korteilla on kyllä~

Luetko horoskooppeja?

Nykyään vähemmän. En usko ikinä lehtien horoskooppeja, mutta luonnekuvauksia on kiva lukea, samoin yhteensopivuuksia.